Jälkitöitä

Hannu Tuomainen, tuottaja

 

Kohti Kanadaa ja aitoa englannin kieltä

Kun elokuva oli leikattu, matkusti ohjaaja Raimo O Niemi Kanadaan yhdessä tanskalaisen äänispesialistin Per Streitin kanssa. Kanada valittiin uudelleenäänitysmaaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin Kanadan englanti on ehkä yleismaailmallisinta englantia. Se muistuttaa riittävästi Amerikan englantia, mutta on kuitenkin karaktäärisesti pohjoisen kieltä, joka taas osaltaan sopi elokuvaan. Tarinaa ja luontoa hieman mukaillen elokuva olisi voinut sijoittua yhtä hyvin Pohjois-Kanadaan. Toinen syy oli tuotannollinen: Kanadan elokuvaosaaminen ja työskentelyn helppous ja taloudellisuus puolsivat ratkaisua.

Oikeat äänet löytyvät

Kanadalainen casting agent Stephenie Gorin sai etukäteen raakaleikatun kuvanauhan ja toimeksiannon etsiä sopivat ääninäyttelijät jälkiäänittämään dialogi studiossa. Stephanie sai myös vapauden valita äänet erilaisiksi jos katsoo jonkin tietyn näyttelijän istuvan tiettyyn rooliin. Osin näin tapahtuikin, hyvin tuloksin.

HaapalaJälkiäänitykseen käytettiin kolme viikkoa Torontossa, McClear-PathÈ studiossa. Aikaa oli riittävästi hioa dialogi kuntoon sekä teknisesti että ennen kaikkea ilmaisullisesti.

Erityismaininnan ansaitsee näyttelijöistä Tomia esittävä Michael Caloz. Poika hoitaa osansa loistavasti: jos ei tiedä englantilaisen äänen ja kuvassa näkyvän kasvon olevan eri henkilö, ei sitä voisi edes aavistaa. Ja hauskaa kyllä: Michael on Kanadan Konsta Hietanen: maansa tunnetuin lapsitähti, kokenut ja pidetty esiintyjä joka on itse asiassa jo siirtynyt työskentelemään Hollywoodiin. Michael kävi vain heittämässä hauskan keikan entisessä kotimaassaan.

Näin saadun kieliversion lopullisen teknisen asun hieroi paikoilleen tanskalainen äänisuunnittelija Kristian Eidness Andersen ja luonnollisesti kahdesta versiosta puolestaan hän työsti ensin englanninkielisen elokuvan, ja sitten sen pohjalta suomalaisen version.

Kannattiko? Kyllä!

Markkinoilla on siis kaksi versiota samasta elokuvasta: englanninkielistä emme kutsu dubatuksi vaan revoicatuksi uudelleenäänitetyksi. Huulisynkka ( eli suu näyttää puhuvan sen minkä kuulemme) on paikoillaan. Vaikka monissa maissa elokuva dubataan, on myös alueita joissa on katsojan kokemukselle tärkeää että suun liikkeet ovat yhtä. Tärkeää on se, että kieli ei ole outoa ja vierasta suomea, vaan elokuvamaailman valtakieltä, englantia.

Valittu tekniikka on toki kallis: kustannukset kasvavat kuvausvaiheessa erityisen kalliina aikana, materiaalin kulutuksena, samoin koko jälkityöstöprosessin aikana. materiaalina ja palkkoina. Kannattiko kaikki se vaiva ja satsaus ? Kannatti. Tulos on jopa tuottajan näkökulmasta hämmästyttävän onnistunut. Se vaati vielä mainittujen aineellisten satsausten lisäksi tietyn asenteen. Kaikkien työryhmän jäsenten piti suhtautuamolempiin versioihin vakavasti, niihin piti uskoa eikä kumpikaan saanut olla toisarvoinen.

Nyt levittäjillä on valita kaksi yhtä hyvää elokuvaa: Poika ja ilves sekä Tommy and the Wildcat. Eri maissa on mahdollista valita juuri sinne soveltuva tapa esittää tarinaa: suomenkielisenä, englanninkielisenä tai omalle kielelle dubattuna. Poika ja ilves on tarina jonka tarkoitus on koskettaa katsojaa, ja näin se voi saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman laajalla areenalla: maailmanlaajuisesti.

Hannu Tuomainen
tuottaja, Wildcat Production Oy

Powered by Etomite CMS.