RUSKELAN KOULU
Yksi lopetetuista Vihdin kyläkouluista on Ruskelan vanha kansakoulu, jossa nykyään asumme. Sen perustamisesta päätettiin koulupiirijaon yhteydessä v. 1923 ja rakennus valmistui v. 1926.
Kuvassa äitienpäivän viettoa koululla vuonna 1928.
Ohessa lyhyt historiikki, jonka kirjoitti Reijo Oksanen, Ali-Ruskosta.
"Yleinen oppivelvollisuus tuli lukuvuoden 1924 alusta voimaan. Kunnanvaltuusto oli kokouksessaan 28.6. 1923 vahvistanut koulupiirijaon. Samalla oli todettu pienille alakoululaisille matka mm Ollilan perukoilta liian rasittavaksi, joten Kortjärven koulupiiri päätettiin jakaa ja muodostaa Ruskelan ja Ollilan kylistä oma Ruskelan koulupiiri. Valtuuston kokouksessa 19.7.-23 päätettiin Ruskelan koulupiiriin perustaa täydellinen kansakoulu, yläkoulu yksi opettajaisena ja alakoulu samoin yksiopettajaisena. Mikäli huoneisto saadaan vuokratuksi aloittaa yläkoulu v 1924 ja alakoulu vuonna 1926. Koululle rakennetaan oma huoneisto v 1926. Koululle päätettiin syksyllä valita johtokunta muiden kunnallisvaalien yhteydessä.
Johtokunta piti ensimmäisen eli järjestäytymiskokouksensa Ruskelan Ali-Ruskossa 12.11.1923. Puheenjohtajaksi valittiin Rafael Olin, sihteeriksi August Sundberg, taloudenhoitajaksi Artturi Olin, Muut johtokunnan jäsenet olivat Oskari Vuori ja Eemeli Sundberg. Seuraava johtokunnan kokous on kirjattu 20.9.1924. Johtokunta oli tiedustellut kouluhuoneistoa niin Sälliltä kun Sorkilta, mutta ilman tulosta. Siksi johtokunta päätti kiirehtiä valtuustoa hankkimaan koululle omaa tonttia ja siihen asianmukaista koulurakennusta.
Kolmas merkintä johtokunnan toimista on päivätty 27.10.1925. Kunnanvaltuusto oli antanut vapaat kädet hankkia sopiva maa-alue ja sopivasta paikasta koulukäyttöön. Johtokunta harkitsi mm Sällin tilasta ns Varesoron hakaa, joka on mäki Vanhan Porintien varressa 2-300 metriä Sällin talouskeskuksesta Helsinkiin päin. Paikka todettiin lapsille liian vaaralliseksi järven läheisyydestä johtuen.
Johtokunta velvoitti Artturi Olmin ja Rafael Olinin tiedustelemaan ja hankkimaan koululle sopiva paikka. Koulun paikaksi tuli nykyinen Tuohikengän tien varressa oleva maa, jonka Ali-Rusko sitoutui myymään. Silloisiin opettajan palkkaetuihin kuului navetta ja lehmänpito mahdollisuus laitumineen. Hehtaari peltoa saatiin ostaa Sälliltä. Koulun hankinnan kiirettä kuvaa pöytäkirjamerkintä väliaikaisista sopimuksista, jotta rakentamaan päästin heti.
Rakennustyöt edistyivät kylän kirvesmiesten voimin siksi ripeästi, että johtokunta voi valita toukokuussa koulun ensimmäisiksi opettajiksi pariskunnan Uuno Toivo ja Lempi Onnia Lemolan ja koulu voi alkaa syksyllä 1926. Ehkä jotakin oli vielä keskeneräistä, koska johtokunta päätti siirtää koulun vihkijäiset kesään 1927.
Oppilaita oli koulun alkaessa alakoulussa 12 , yläkoulussa 30 ja jatkokurssilla Kesäkuussa 1927 johtokunta oli taas opettajain valinnan edessä. Nyt valituiksi tuli Lauri Teodor ja Anni Oma-Liisa Lehtonen. He palvelivat Ruskelan koulua useita vuosia, kunnes 1934 muuttivat Käkisalmeen. Muutto tapahtui kai kesken lukuvuotta, koska sijaisena esiintyy opettaja Laura Lehtonen kevätlukukaudella 1935.
Tässä vaiheessa koulu muuttui yhden opettajan eli supistetuksi kansakouluksi. Syksyllä 1935 aloitti työnsä opettaja Aili Grönfors Vihtijärveltä työnsä Ruskelassa ja jatkoi sitä aina sairastumiseensa, kevättalveen 1941 asti.
Syksyllä 1942 aloitti nuori opettaja Tellervo Huttunen Jyväskylästä, työnsä. Hänet oli valittu koeajalle ja kun paikka oli seuraavana vuonna haussa niin hänen lisäkseen paikkaa haki 35 muuta. Tällöin valituksi tuli opettaja Aino Ristola Orimattilasta.
Koulun ensimmäinen johtokunta on tässä nimeltä mainittu, mutta hyvin monet kyläläiset ovat tehneet koulun hyväksi vuosien salossa pitkiäkin työrupeamia. Johtokunnan tärkein tehtävä oli valita paras mahdollinen opettaja kouluun mutta sen lisäksi johtokunta huolehti lähes kaikesta käytännön toimista jotka loivat opettamiselle edellytykset. Esimerkiksi: Vuosittain huutokaupattiin koulun siivous pienimmän tarjouksen tehneelle. Polttopuiden pilkonta urakalla huutokaupattiin. Johtokunta teetti pienet remontit. Samoin johtokunta jakoi vaateavustusta vähävaraisille perheille, jotta oppivelvollisuuden suorittaminen ei olisi vaatepulan vuoksi vaarantunut.
Nämä ovat tehtäviä, joita sosiaalitoimi ja tekninen keskus vai mitä hienoja nimikkeitä niistä käytetään, tekevät virkatyönä.
Oppilasmäärä kasvoi mm siirtolaisasutuksen seurauksen niin paljon, että kouluun perustettiin toinen opettajan virka. Koululle pestattiin johtokunnan tahdon vastaisesti opettajaksi Olli Tosurinen syyslukukauden 1949 alusta. Silloisen kansakoulutarkastajan mielestä nainen ei voi olla johtajaopettaja ja kun johtokunta joutui opettajalle sopimattoman elämäntavan ja käytöksen takia erottamaan Olli Tosurisen 31.10. 1949 alkaen, niin opettaja Ristola katsoi yhteistyön ko tarkastajan kanssa mahdottomaksi ja haki virkavapautta 1.12. alkaen ja muutti opettajaksi Mikkeliin.
1.11.1949 alkaen oli Pentti Härkönen ja hänen virkavapaansa aikana Helga Suikkanen sekä lyhyt- että pitempiaikaisia sijaisia.
Syyslukukauden alusta 1951 aloitti nuori opettaja pariskunta Hannu ja Irma Ahlgren. He viihtyivät "maalaiskylässä" 4vuotta.
Syksyllä 1955 aloittivat opettajat Jopa Artturi Tuli ja Outi Eira Järvisalo. He olivat Ruskelan pitkäaikaisimmat opettajat, sillä he olivat peruskoulun tuloon eli koulun lopettamisen 1976 asti.
Viisikymmenluvun alussa koulu peruskorjattiin ja koululle tehtiin talonmies keittäjän asunto. Siihen asti tehtävää oli hoitanut joku kylässä ennestään asuva. Viimeisin talonmies/keittäjä/ vahtimestari oli rouva Eeva Kuronen, jonka työsarka alkoi vuoden 1957 alusta ja jatkui koulun sulkemisenkin jälkeen talonmiehenä eläkeikään asti.
Suurimmillaan Ruskelan oppilasmäärä vuonna 1958 , oli 47 oppilasta, haaveiltiinpa kolmannen opettajanviran perustamista. Viimeisenä kouluvuotena Ruskelan koulussa opiskeli 11 oppilasta. Enään ei tarvitse kantaa huolta pitkästä koulumatkasta, lapset kuljetetaan taksilla ja linja-autolla Härkälän kouluun.
50 vuotta ja ympyrä sulkeutui."
PS. Myös Tuusulassa on Ruskelan koulu, mutta tuokin pieni koulu on lopettanut toimintansa, tänä vuonna.