TAUNO PALO ja UP!
Yhteys 1920-luvun Alppilan ja Pixar Studion animaation välillä voi olla kaukaa haettu, mutta tätä on se suurten tarinoiden taika.
Ilmalaiva on keskeisessä roolissa Pixarin elokuvassa ”Up – kohti korkeuksia”, mutta koskettaa merkittävästi myös Tauno Palon taivalta suomalaiseksi sankariksi.
Lauri Meren Palo – elämäkerran huikeimmat visiot rakentuvat hetkellä jolloin ilmalaivat ja Tauno Palon elämä kohtaavat. Nuo tapahtumat panevat miettimään nykyaikoja, jolloin pienet ja isot katastrofit ovat sanomalehtien keskeisintä aineistoa ja tunteikkailla yksilötarinoilla annetaan lukijoille eläytymisen mahdollisuus.
Useimmat meistä yrittävät lukea sanomalehtiä faktoja välittävinä julkaisuina ja siksi kaikenlaisten katastrofien penkomisessa on epämiellyttävää väärennöksen makua. Katastrofiuutisissa draama keskittyy aluksi uhreihin, sitten sankareihin ja lopulta roistoihin. Tunneskaala kulkee laidasta laitaan, kuten hyvässä elokuvassakin kuuluu.
Tapahtuiko niin myös Tauno Palon kotona heinäkuussa 1928?
***
Ilmalaiva Italia
Milanosta keväällä 1928 lähtenyt ilmalaiva Italia saavuttaa Pohjoisnavan toukokuussa, mutta paluumatkalla retkikunta katoaa tietämättömiin. Kaksi viikkoa myöhemmin venäläisen radioamatöörin onnistuu kuulla ilmalaivan miehistön lähettämä hätäsanoma. Ilmalaiva on syöksynyt ahtojäävyöhykkeelle, jolloin sen päähytti on törmäyksen yhteydessä irronnut ja jäänyt jäälautalle. Retkikunnan johtaja kenraali Umberto Nobile ja kahdeksan muuta miehistön jäsentä on pelastautunut. Loppuosa ilmalaivaa on jatkanut matkaansa eikä sitä löydetä koskaan.
Etsintälentoihin osallistuu ruotsalaisia, suomalaisia, venäläisiä ja italialaisia lentäjiä. Sanomalehdet seuraavat tapahtumia kiinnostuneina. Lentäjinä on myös kaksi nyrkkeilijätähti Gösta Brännasin tuttua ilmailukoulun ajoilta. Gösta lukee kaiken tapahtumista kirjoitetun. Hän on Tauno Palon isoveli.
23-vuotias Gösta Brännas elää vaikeita aikoja. Hän on ollut suomalaisen nyrkkeilyn suurin lupaus, jolla on takanaan kansainvälisiä menestyksiä, mm. Frankfurtin työläisolympialaisten hopeamitali. Hänen kuvaillaan nyrkkeilevän kuin tanssisi balettia. Mutta viime vuosina elämää ovat vaikeuttaneet jatkuvat, tuskalliset päänsäryt, joiden arvellaan johtuvan nyrkkeilyssä saaduista iskuista.
Edellisenä talvena hän on yrittänyt jatkaa uraansa, mutta politiikka on astunut mukaan kuvioihin. Kommunistit ja sosialidemokraatit kiistelevät edustuksista ja urheilulehdistä. Keskelle kiistoja on joutunut myös Gösta. Maaliskuussa hän on otellut Helsingissä kansainvälisissä kilpailuissa, mutta tuomari on keskeyttänyt ottelun saksalaista vastaan lääkärin määräyksestä.
***
Jäälautalle pelastautuneet miehet pystyttävät teltan ja värjäävät sen punaiseksi etsintöjen helpottamiseksi. Kolme miestä päättää lähteä etsimään apua jalkaisin kohti Huippuvuoria.
Amundsen
Yhä jännittävämmäksi etsintälennot muuttuvat kun matkaan lähtee kuuluisa norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen, ensimmäinen etelänavalla kävijä. Amundsenin lentokone viisihenkisine miehistöineen katoaa kesäkuun 18. päivänä. Kaksi päivää myöhemmin löytyy punainen teltta.
Ruotsalaislentäjät saavat pelastettua kapteeni Nobilen, mutta toisella lentoyrityksellä jäävät lopulta itse jäälautan vangiksi. Lopulta heinäkuun puolessa välissä venäläinen jäänmurtaja pelastaa kaikki jäälautalla olleet. Murtaja poimii matkan varrelta myös kaksi Huippuvuorille lähtenyttä italialaista. Kolmas mies, ruotsalainen meteorologi, Finn Malmgren, ei ole heidän kanssaan.
Nobile ja Malmgren
Tarina huipentuu vasta Amundsenin ja Malmgrenin etsintöihin. Silloin myös Viipurinkatu 6:ssa jännitetään; siinä hienossa jugendtalossa nykyistä ravintola Weeruskaa vastapäätä. Brännasit asuvat väliaikaisesti saman portaan toisessa huoneistossa, koska viereisellä tontilla rakennetaan. Räjäytys- ym. rakennustyöt aiheuttavat Göstalle entistä enemmän kipuja.
Pelastettujen italialaisten kertomukset herättävät oitis epäilyjä. Toinen miehistä on vähissä vaatteissa ja erittäin huonossa kunnossa. Toisella on yllään sekä toverinsa että Malmgrenin vaatteita. Hän kertoo, että Malmgren on pyytänyt jättämään itsensä. Malmgren on kuulemma katkaissut kätensä ja palelluttanut jalkansa. Alkaa levitä huhuja, että italialaiset ovat varastaneet tämän ruokatarvikkeet ja vaatteet ja jättäneet tämän nääntymään nälkään. Puhutaan jopa kannibalismista.
Tenda Rossa - murtaja löytää pelastautuneet
Ilmalaiva Italian lentoa aletaan nyt käsitellä kriittisesti. Sitä pidetään lähinnä Italian propagandanäytöksenä vailla tieteellistä arvoa. Italialaiset haluavat vain viedä maansa lipun Pohjoisnavalle kansallispäivänään. Myös Amundsenin katoamisessa epäillään italialaisilla olleen sormensa pelissä. Ehkä he ovat harhauttaneet norjalaisen tutkimusmatkailijan saadakseen kunnian punaisen teltan löytämisestä.
Taistelu kunniasta ja kilpailu uusien alueiden valloittamisesta on tutkimusmatkailijoiden polttoainetta, ja ovathan ne myös elokuvien klassikkoteemoja. Kukapa ei muistaisi lapsena tärisseensä jännityksestä seuratessaan Scottin ja Amundsenin kilpajuoksua etelänavalle v. 1948 valmistuneessa elokuvassa.
***
Lauantaina, heinäkuun 28. päivän aamuna, Gösta Brännas pyytää herättyään äidiltään sanomalehteä. Siellä täytyy olla jotain uutta ilmalaivan jännitysnäytelmästä. Isä ja sisar ovat lähteneet jo töihin, kesälomaansa viettävä pikkuveli Tauno on vielä kamarissa nukkumassa.
Tauno on ollut viettämässä ystäviensä kanssa iltaa Kivinokassa ajatuksenaan yöpyä siellä. Huoli isoveljestä on saanut hänet palaamaan kotiin nukkumaan. Gösta on viime aikoina ollut entistä umpimielisempi. Hän on käynyt viikko sitten Lapinlahden sairaalassa ja saanut lääkkeitä kipuihinsa.
Alkava päivä on Taunolle merkittävä, sillä Sturenkadulla on uuden työväentalon harjannostajaiset. Sörnäisten Työväen Näyttämö on luvannut järjestää ohjelmaa, Tauno tietysti mukana.
Kun äiti on käynyt ostamassa Suomen Sosialidemokraatin, Gösta asettuu lukemaan sitä keittiön sohvalle. Kahtena edellisenä päivänä lehdessä on kerrottu Amundsenin etsintöjen jatkumisesta ja esitetty uusia epäilyksiä Malmgrenin kuolemaan liittyneistä tapahtumista.
Nyt numerossa tehdään yhteenveto ilmalaivan tuhosta, kerrotaan hankalien jääolojen vaikeuttavan pelastustoimintaa jne.
Gösta auttaa äitiään levittämään pestyt matot keittiön lattialle ja siirtämään huonekaluja. Sen jälkeen Olga tekee aamiaista pojalleen, jota tämä jää syömään keittiön pöydän ääreen. Äiti itse lähtee kastelemaan naapurinrouvan viherkasveja, koska on luvannut tehdä sen tämän poissa ollessa.
Olgan palatessa naapurista ja ollessaan juuri kääntämässä avainta ulko-oven lukossa, kuuluu sisältä laukaus.
Gösta Brännas makaa selällään kamarin lattialla, pää ovea kohti ja kädet suorina vartalon sivuilla. Tuoli on kumossa lattialla ja sen vieressä taskuase. Gösta on ampunut itseään suuhun.
Onko pikkuveli havahtunut pelästyneenä unestaan huoneen toisella sivustalla olevasta sängystä? Vai onko hän ollut jo hereillä? Joka tapauksessa hän vetää housut ja kengät jalkaansa ja juoksee pyytämään kyytiä samassa portaassa asuvalta vuokra-autoilijalta. Viereisellä aukiolla olevan puhelinkopin luettelosta kaivetaan hätäisesti esille osoite tohtori Ahlbergille. Ahlberg kehottaa noutamaan myös poliisin ja Tauno lähtee ajurinsa kanssa hakemaan. Poliisi toteaa tapahtuneen olleen itsemurhan.
Tauno Palo ei toivu koskaan veljensä kuolemasta ja toivomustensa mukaan hänet haudataan samaan hautaan tämän kanssa.
***
Ilmalaiva lienee lentävistä härveleistä se tyylikkäin seikkailunhalun symboli. Se on kuumailmapallosta seuraava vaihe toiveesta olla ilmojen herra. Tuohon aikaan rakennettiin Saksassa suurimmat laivat: Graf Zeppelin ja Hindenburg. Ne ovat olleet esikuvana myös Pixarin elokuvan alukselle.
”Up”ssa kyse on ihmisen ikuisesta haaveesta olla seikkailija, tutkimusmatkailija. Vaikka elokuvassa on nykyanimaatiolle tyypillistä kliseisiin turvautumista, elokuva esittelee kolmen seikkailijan tarinat, teeman ja asetelmat erittäin koskettavasti.
Nuorin seikkailijoista, pikkupartiolainen, haluaisi tulla seikkailijaksi, mutta hän ei tiedä, miten se onnistuisi kun kukaan ei ole häntä siihen kannustanut. Elokuvan varsinainen keskushenkilö, vanha Karl Fredriksson, päättää toteuttaa unelmansa ja tulla seikkailijaksi, koska hän on edesmenneelle puolisolleen niin aina luvannut eikä hänellä ole enää mitään menetettävää. Ja kolmas henkilö, kadonnut, erakoitunut tutkimusmatkailija (älkää kysykö, kuinka vanha tämä mies on), on pettynyt, katkeroitunut seikkailija, joka on kuvitellut saavuttaneensa jo kaiken, mutta niitä saavutuksia ei ole arvostettu.
Jokaisella heistä on ollut omat idolinsa ja sen myötä unelmansa.
”Up”ssa on eräs elokuvahistorian sykähdyttävimmistä viisiminuuttisista filmin alkupuolella joka jo sinänsä kiteyttää kauniisti elokuvan käsittelemän näkemyksen elämän sattumanvaraisuudesta. Se kertoo juuri sellaisista asioista, joita tulee mieleen lukiessaan tarinaa Gösta Brännasin ja hänen veljensä kohtalosta.
Göstalle pettymys toisensa perään on liikaa. Nuorelle Taunolle isoveli on kuitenkin ollut idoli loppuun asti. Hän on itsekin haaveillut nyrkkeilijän urasta. Sankarinsa elämän ja kuoleman seuraaminen on antanut sellaista painolastia niin hyvässä kuin pahassakin, että sitä on ulkopuolisen vaikea tajuta.
Pari vuotta myöhemmin hän saa keskeisen roolin esikoiselokuvassaan Jääkärin morsian. Me voimme vain olla onnellisia, että Tauno Palon myöhemmät seikkailut eivät vaihtaneet suuntaa ilmalaivan pudotessa arktisille alueille.