PINGVIINI
Frakit on taas kohta kaivettava kaapin kätköistä, kun Suomi täyttää 90 vuotta.
Klassisen musiikin miessoittajat pukeutuvat frakkiin harva se päivä. Millainen asu sinfoniaorkesterin muusikoilla on sitten, kun on Oikea Juhla?
Toissa perjantaina kello 16.30 Finlandia-talossa Helsingin Kaupunginorkesteri oli valmis soittamaan juhlakonsertin Helsingissä vuonna 2000 syntyneille lapsille. Porilaisten marssi. Arvon mekin ansaitsemme. Kotimaani ompi Suomi. Siinä ohessa toki muutama juhlahumun ulkopuolinenkin biisi. Käytännössä konsertti oli alusta loppuun Suomi-mainosta. Karelia-sarjan ”Alla marcia” kuultiin päätösnumerona, encorea ei sinnikkäästä yrityksestä huolimatta herunut.
Veikko (ja myös tällä kertaa mukana oleva Silva) nautti tilaisuudesta, orkesteri soitti rennosti, fiilis oli hyvä. Muistot siitä, kun nämä orkesterin kummilapset aloittivat seitsemän vuotta sitten konserteissa käymisen, olivat herkkiä. Joten miksi minulle tuli mainosasiat mieleen hienosta tilaisuudesta?
No, esimerkiksi siksi, että paikalle saapui pingviini, tuo frakkiasuinen eläin. Se soitti tällä kerralla bassoklarinettia. Mutta koska se ei voinut soittaa sitä pingviininnokallaan, se otti pään pois ja lainasi sitä kapellimestarille. Tunnette tuon pyylevän hahmon...
Numero oli hauska ja äkkiä minulle välähti, että konsertin jälkeen lapsille jaetaan Valion jäätelöt. Niin hyvin on tämäkin eläin valjastettu mielikuviin. (Linux ei kyllä tullut mieleen...)
Mutta voisi olla toki toinenkin mahdollisuus.
Finlandia-talon katosta voisi roikkua mainosbanderolli, jossa lukisi kuopiolaisen vaatetehtaan, Suomen frakkivalmistuksen markkinajohtajan merkki: Turo. Miksi se ei ole täällä, vaan esim. Hartwall Areenalla, tulostaulun alla? Tai oli ainakin muutama viikko sitten. En tiedä, onko se siellä aina.
Asia voitaisiin korjata lähiaikoina, kun uutta musiikkitaloa rakennetaan. Sponsoriraha olisi nyt enemmän kuin paikallaan kituvalle työmaalle. Turo ja Valio, pelastakaa musiikkitalo! Eihän kukaan halua Oopperatalon ja Finlandia-talon jatkeeksi saman kaliiperin pömpeliä, vailla mainosvalojen välkettä ja tuote-esittelyitä.
Veikko ja Silva olivat tyytyväisiä konsertin jälkeen. Valiojäätelöä ei tosin tullut. Tuli heijastin. Siinä on tuuban kuva. Pieni teksti lisää toki heijastimen mainosarvoa. Siinä lukee Helsingin Kaupunginorkesteri.
PS. Ganesista kirjoitan vasta sitten kun olen leffan nähnyt.