METSÄN TARINA jatkuu - osa 1
Parikymmentä vuotta sitten suunnittelin dokumenttielokuvasarjaa suomalaisesta metsästä. Arkistoissani olevasta käsikirjoituksesta huomaan, että jos se elokuva olisi tehty, ei aiheeseen olisi tarvinnut palata suunnilleen sataan vuoteen, niin definitiivinen paketti oli kyseessä.
Mutta niinä aikoina en tainnut olla ainoa elokuvantekijä kenestä tuntui, että jokaiseen juttuun oli pantava kaikki, koska mitään varmuutta ei ollut, milloin tulisi seuraava tilaisuus. Ehkä se saattoi olla yksi osasyy, miksi yleisö ei kotimaisia elokuvia tuolloin näyttänyt juuri arvostavan, mene ja tiedä.
Laman synkimmät vuodet olivat hellittämässä ja ylikuumentunut metsäteollisuus alkoi nostaa taas päätään kuin mitään ei olisi opittu. Lähestymistapani oli samalla sekä kriittinen että filosofinen, olin sekoittelemassa luovaa dokumentaaria ja perinteistä luontoelokuvaa. Sellainen näkemys ei kuitenkaan saanut tuulta purjeisiinsa, rahoitusta ei löytynyt. Todennäköisesti hanke oli vain liian tuhti kokonaisuus silloisiin finanssikuvioihin. Ilman paksulompakkoisia sponsoreita sarjaa ei voinut tehdä, ja niiden kanssa tekijä olisi joutunut tinkimään kunnianhimoisista näkemyksistään.
Nyt elämme aivan eri luokan muutosten aikaa ja ymmärrän hyvin, miksi Metsän tarina vetoaa niin moniin. On helppoa kuvitella, että tämänkaltaista menestystä ei elokuvalle olisi muodostunut 90-luvun alussa eikä sen suurin syy varmastikaan olisi ollut kotimaisen elokuvan yleisesti huono vetovoima.
“Metsä oli ollut siinä iät ja ajat. Se vain oli ja eli eikä sillä ollut päämäärää. Muutokset olivat hitaita ja ihmiselon aikana ei välttämättä huomannut, että mitään olisi tapahtunut. Kaikki näytti muuttumattomalta.”
Kuvat: Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen
Ulkoasu: Ritva Kovalainen
Teksti: Ville Suhonen
Kustantaja: Maahenki Oy